BENGTSKÄR
Bengtskärin luoto sijaitsee n. 16 km Rosalasta etelään, aivan saariston eteläreunalla.
Nämä vedet ovat pienten luotojen ja karien täplittämä vesialue, joihin moni laiva on
kölinsä puhkonut ja siten matkansa päättänyt. Useat ovat ne laivat jotka kivien
raastamana ovat joutuneet aukaisemaan itseään armottomalle merelle, joka valtavalla
painollaan on kiskonut äänettömään satamaansa epäonnisen merenkulkijan ja hänen
aluksensa.
Itse luodon nimikin juontaa juurensa haaksirikosta. Tarina kertoo että kauan sitten on
kippari nimeltään Bengt pelastautunut luodolle jouduttuaan merihätään sen
läheisyydessä. Lyhyt oli kuitenkin riemun hetki, sillä kohta tuli Vänön saaren
asukkaita ryöstämään ja tappamaan. Hänen muistolleen saari on nimetty.
Saareen oli suunniteltu valomajakkaa jo 1800-luvulla. Vuosisadan loppupuolella oli
talvimerenkulku pääsyt hyvään vauhtiin, ja liikenne suuntautui Hankoon, joka oli ainoa
talvisatama maassamme näihin aikoihin. Majakkahanke sai vauhtia kun uusi höyrylaiva,
Helsingfors, ajoi karille majakan läheisyyteen tammikuussa 1905. Vielä samana vuonna sai
arkkitehti Granholm tehtävän piirtää majakan.
Luodon kallioperä tutkittiin heti seuraavan vuoden alussa, luodon korkein kohta oli 8
metriä merenpinnan yläpuolella ja kiviaines oli hyvää laatua joka kelpaisi
rakennusmateriaaliksi. Tammikuun lopulla 1906 rakennettiin jo parakkeja työmiehille.
Kivijalan ainekset louhittiin saaren graniitista jo helmikuun loppupuolella. Majakan
perustukset valmistuivat myrskyistä huolimatta heinäkuussa ja muuraustyöt päästiin
aloittamaan. Tiilet toimitettiin Östergårdin tiilitehtaalta, kaikkiaan 450.000 tiiltä.
Ensin tehtiin majakan kolmikerroksinen asuinosa, ja sen jälkeen torni. Asuinosa
päällystettiin saaren graniitilla.
Elokuun 11 pnä. 1906, pidettiin asuinosan harjakaiset. Juhliin saapui luotsilaitoksen
laivalla Eläköön, mm. senaattori Otto Donner ja luotsilaitoksen päällikkö, kenraali
Nikolai Sjöman. Tornin perustuksiin muurattiin pergamentille kirjoitettu majakan
perustamiskirja ja joukko kultarahoja. Senaattori piti juhlapuheen, ja Eläköön ampui 10
kunnialaukausta. Lopuksi laulettiin Maamme-laulu.
Heti tilaisuuden jälkeen aloitettiin asuinosan itäpäästä kohoavan tornin
muuraustyöt. Lokakuun alussa kaikki rakennustyöt olivat valmiit. Tornin onkaloa
kiertävissä portaissa on 248 askelmaa ja ylin tiilikerros on 42 metriä perustuksista.
52 metrin korkeudellaan se oli ja on vieläkin Pohjoismaiden korkein majakka. Majakan
viereen rakennettiin vielä kivestä petroli varasto ja sauna. Rakennustyötä suoritti
liki 130 työntekijää, useimmat palkattu Rosalan, Böhlen ja Hiittisten kylistä. Kunnia
heille kelle kunnia kuuluu.
Majakan valo syttyi ensikerran 19.12.1906. Majakka varustettiin sumutorvella jonka
ääni kantoi (suotuisissa olosuhteissa) 8 mpk (meripeninkulmaa). Majakan oma äänitunnus
on kaksi matalaa ja yksi korkea ääni kerran minuutissa.
Kolmikerroksinen asuinsiipi käsitti seuraavat tilat: Pohjakerroksessa oli konehuone,
verstas, muonavarastoja ja leivintupa. Toisessa kerroksessa oli huoneen ja keittiön
asunnot parille majakanvartijalle ja sumusireeninhoitajalle. Kolmannessa kerroksessa oli
kolme huonetta ja keittiö majakkamestarille ja huone ja keittiö yhdelle
majakanvartijalle. Henkilökunta käsitti majakkamestarin, kolme majakanvartijaa ja
sumusireeninhoitajan. Kolme heistä oli perheellisiä. Majakalla asui 15 henkilöä,
joista 7 oli lapsia. Myöhempinä vuosina väki lisääntyi, parhaimmillaan majakassa
asuvat viisi perhettä käsitti kaikkiaan 37 henkilöä. Tällöin lapsille oli
järjestetty oikea kansakoulu opettajattarella.
